maxresdefault (37)Tekijänoikeuksilla on yllättävän pitkä historia. Tällä sivulla tutustutaan tähän historiaan hieman tarkemmin sen varhaishistoriasta aina 1990-luvulle asti.

Varhaishistoriaa ja ensimmäinen tekijänoikeuskiista

Tekijänoikeuslainsäädäntö perustuu jo antiikin aikaisiin teksteihin ja lakikirjoihin. Ensimmäinen tunnettu tekijänoikeuteen liittynyt kiista ja tuomio on Irlannissa tapahtunut kuningas Diarmait Mac Cerbhailin tekemä päätös noin vuodelta 555-561 liittyen psalmikokoelmaan ja sen kopioihin. Päätökseen tyytymätön osapuoli nousi kapinaan ja kiistaan liittyen käytiin myös taistelu, joka vaati noin 3000 kuolonuhria. Ensimmäinen tekijänoikeuskiista oli siis huomattavasti verisempi kuin nykyiset, joissa seuraukset ovat lähinnä taloudellisia.

Kirjapainon mahdollistaessa entistä suuremman kirjojen levinneisyyden ja tuottamisen, kirjojen tekijöiden suoja alettiin nähdä entistä tarpeellisempana. Ensimmäiset aiheen tiimoilta tehdyt toimet olivat kirjanpainajille myönnetyt monopolit ja etuoikeudet. Varsinainen lainsäädäntö aiheesta alkoi kehittyä 1700-luvulla ja ensimmäinen varsinainen tekijänoikeuslainsäädäntö syntyi Iso-Britanniassa vuonna 1710. Alunperin tämä laki koski vain alkuperäisistä kirjoista tehtyjä kopioita, mutta myöhemmin siihen sisällytettiin myös käännökset ja johdannaisteokset.

Tekijänoikeuslainsäädännön historia Suomessa

Ensimmäiset lait, jotka koskivat tekijänoikeutta säädettiin Suomessa 1750-luvulla, jolloin säädettiin ensimmäiset lait koskien kirjapainoja. Vuonna 1829 säädetyssä sensuuriasetuksessa säädettiin, että kirjailijalla tai kääntäjällä on yksinoikeus julkaistuun teokseensa ja tämä oikeus säilyy 25 vuotta teoksen tekijän kuolinpäivän jälkeen hänen laillisilla perillisillään.

Ensimmäinen varsinainen tekijänoikeuslaki, vaikka siitä ei vielä tässä vaiheessa käytetyttäkään nimeä tekijänoikeuslaki, säädettiin vuonna 1880 taidemaalari Adolf Von Beckerin pari vuotta aikaisemmin valtiopäivillä antaman ehdotuksen mukaisesti. Seuraavan kerran tekijänoikeuslakiin puututtiin 1927, jolloin pitkän valmistelun jälkeen säädettiin uusi tekijänoikeuslaki, joka oli voimassa aina vuoteen 1961 saakka, jolloin lakia muokattiin jälleen kerran. Tällöin laille annettiin nimeksi “laki tekijänoikeudesta henkisiin tuotteisiin”. Vuonna 1984 lain nimeksi muutettiin tekijänoikeuslaki ja vuonna 1995 tekijänoikeuslakiin yhdistettiin aikaisemmin erillisenä ollut laki valokuvaajien oikeuksista.

Tekijänoikeuslait alkoivat kirjoista, mutta nykyään ne koskevat kaikkia teoksia mukaan lukien musiikin, valokuvat, elokuvat, tietokoneohjelmat, kartat, taidemaalaukset ynnä muut sellaiset ja niitä säätelevät kansallisten tekijänoikeuslakien lisäksi myös kansainväliset sopimukset. Eri maissa on hieman erilaiset tekijänoikeuslait, mutta kaikkien perussisältö on kuitenkin hyvin samanlainen. Tekijänoikeus raukeaa, kun 70 vuotta on kulunut tekijän kuolinvuoden päättymisestä ja esimerkiksi äänitteiden tekijänoikeudellinen suoja-aika on 50 vuotta, joka lasketaan tallenteen julkaisuvuodesta lähtien.